Viikko hurahti ihan hullua vauhtia, töissä venähti silleen, että just kerittiin enää valosalla lenkille. Eilinen vielä kiirusta, mutta tänään sunnuntaina jopa nautittu vapaapäivästä ja jälestetty. :o)
Viikolla lenkeillä enimmäkseen pudotettua esinettä, muutama kerta haukkumista ilman sen suurempia suunnitelmia (joita pitäs miettiä, jos joskus haluais homman etenevän), esineitten etsimistä. Lisäksi yksittäisiä tottelevaisuussuorituksia. Ei mitään erityistä näistä, mitään ei oo jäänyt silleen mieleen. Agikentälle ei ehditty eikä Terolle harkkaamaan.
Perjantaina Pippa kävi näyttämässä korvansa eläinlääkärille, ja nyt on koirankorva täysin kunnossa. :oD Lauantaina olin pienen aikaa PAHAn agilityepiksissä töissä ja alkuillasta liiketaitotreeni Porissa. Oli kurssin toka kerta, ensmäinenhän oli kaks viikkoa sitten. Taas vaan täytyy todeta, että niin mukavaa ja kiva tajuta, että hieman hallitsee ruohoaan ja ehkä jopa kehittyy. ;o)
Tänään aamusti talloin koirillejäljet Voitoistentien likelle. Pipalle puolisen kilsaa noin kolmen vartin vanhennuksella, metsähaahuilua ilman suurempia mietintöjä kulmista, kepukoita yhdeksän. Rokille hieman lyhempi, ehti vanheta tunnin, haahuilua myös ja keppejä seitsemän. Metsä oli tosi kostea, mutta ei satanut. Vanhentumisen aikana käytiin lenkillä muualla ja Pippa meinas repiä koiranwillahousunsa ja piti aika kitinää mentäessä jäljen lähtöpaikkaan. Päätin tiukkistella janalla. Eka lähtö vinoon eli takaisin, toka lähtö vinoon eli takaisin, joten kolmas olikin sitten täydellinen. Pip ei voinut riskeerata, että ei pääsisikään nenätöihin. :o) Vakuuttavaa menoa koko jälki alun kiihkosta ja vedosta huolimatta. Yhden kepin päältä mentiin ja se jäi, mutta muuten kaikki nousivat varmasti. Plikkaa ihan huohotutti loppumatkasta, kun oli niin yyberkostea ilma, mutta upeastin loppuun asti. Ja oli pienoinen jano sen jälkeen ja ihana onnellinen koiranilme nassikan koirannaamalla. :o) Rokin mielestä nenän laitton ihan maahan kiinni on merkki huonosta hajuaistista, ja sitähän Rokilla ei ole. Arrogantilla tyylillään Roks meni koko jäljen, välillä tuntui ilmavainuavan ihan. Kepeistä jäi kaksi maahan vaikka mentiin päältä. Kai me jatketaan Rokin kanssa tällaisia jälkiä, kun se tykkää. Kunpa olis jokin hyvä nurmi, jonne tehdä ruokajälkiä, ja ehkä nenä pikkasen mataloitus. Joka tapauksessa tämänkin jäljen jälkeen iso jano ja tyytyväinen koiranmieli, siis hyvä harkka. :oD Jäljestys on kyllä niin kivaa ja uuvuttavaa tekemistä koiralle. :o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti