ja se on Pipalla. :o( Eilen tiistaina tulin töistä kotiin ja mua tuli vastaanottamaan lättänäkorvainen, vinoa päätään ravistelevä Pippa. Aloin melkein itkeä, ku niin pelästyin punaista vasempaa korvaa ja tuntui käytöksestä päätellen ikävältä. Kello oli paria minuuttia vaille viis, joten en edes yrittänyt soittaa lääkäreille, joissa yleensä käyty vaan pieneläinpäivystykseen Poriin. saatiin aika ja kävi tuuri, ettei mitään hnegenvaarapotilaita ollut ennen meitä, ni ei venähtänyt käynti yöhön saakka. Odotuksen päätteeksi päästiin sisään tutkittavaksi. Oikeassa korvassa ei mitään ja vasen oli ärtynyt, ei vielä ihan tulehtunut. Aamuin illoin Canifitet korvaan ja paprulla putsaus perään. Perjantaina käskettiin mennä näyttämään, ettei tarvi antaa rajumpaa lääkettä. Korvaa on nyt hoideltu muutamaan kertaan, edelleen se on punainen, muttei kiusaa enää justkaan. Kunpa se nyt tuosta tulis pian kuntoon. :)
Lenkit on jääneet hiukan lyhyiksi edelleenkin tuon korvaepisodin vuoksi, mutta toki pienesti ollaan metsäilty. :o) Harkantynkänä ollut esineitten etsintää ja haukkumista sekä muutamat tottisliikkeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti