Hierojalla

Pippiksellä ja Pomppiksella oli torstaina hieronnat Minnalla (Tmi BeGood). Ensimmäinen potilas oli Pippa, jolta ei onneksi löytynyt kuin pientä alkavaa juntturanpoikasta. Se saatiin varsin pienellä ja nautittavalla käsittelyllä kuntoon. Pip oli tavallista rauhallisempi, ei missään vaiheessa tarvetta nousta eikä pienintäkään ääntä tullut koiransuusta. Mutta silti Rokkia stressasi, se läähätti, näytti huolestuneelta ja istui jäykkänä mun sylskyssä. Koiranpoika ei kestä yhtään, että siskokoiraa hoidetaan. Kun Ronspun oma vuoro tuli, makasi se Minnan käsittelyssä kuin härski silli. Pomppusellakin oli pienoista alkavaa jumia, mutta poro vaan makasi ja nautti hymy koiranhuulillaan. Aamulla ennen hierojalle lähtöä oli tehty käppäily metsätiellä lagottojen kanssa, joten hierojan jälkeen olivat mun kaksi pumpernikkeliäni oikeinkin niin raukeita ja tyytyväisiä pikkueläimiä. :o)