Aamupäivän kävelylenkillä oli ohjelmassa keksiä koiskuille puuhasteita, jotta saavat ansaita agiharkkakaverin kirjalainasta antamat herkkuset. :o) Niin kivaa oli nassikoilla ja herkkukin maistui, että ne varmaan antaisivat kaiken mahdollisen lainaan tästä eteenpäin. ;o)
Esineruututyyppistä alkuun varpupohjaisessa helpossa metsässä. Laiskasti talloin alueen, mutta kyllä sinne silti onnasi piilottaa esineet eikä edes löytynyt heti. Rokki pääsi ensin, rauhallisen innokasta etsintää ja huikean korkea löytöpomppu esineen kohdalla kuului ehdottomasti asiaan. Sitten Pippa, supernopea ja -tehokas pikkukoiruus. :o) Kumpikin koira sai vuorotellen etsiä, yhteensä viisi esinettä kummallekin, kaikki palautukset oikein hyviä. :o)
Sitten jatkettiin matkaa ja tipautin kaksi esinettä koirain huomaamatta perään. Matkan päästä pidin ensin Pippaa ja kehotin Roksuttia hommiin. Rauhaisan reippaasti poroinen meni, ja sen ollessa melkein esineellä päästin Pippiksen matkaan. Pip ehti palauttaa ensin ja heti sen jälkeen Roks, tarkasti palauttivat. Toinen harkkanen vielä eli tipautin nahkahanskani ja nyt ei ollut edes poluntapaista vaan varpumetsää, jossa kumpikin taas oli oikein pätevä pieni eläin. :oD
Iltapäivän ohjelmaan kuului pitkästä pitkästä aikaa jäljet. :oD Kotona pakattiin jälkikassi mukaan (kangaskassi jossa jälkivaljas, liina ja keppejä) ja varsinkin Pipan ilmeestä näki, ettei se meinannut uskoa, että siihen ihanaan puuhaan pääsisi. ;o) Talloin Pipalle inan päälle 500 m tuoreeseen kangasmetsään ja tiputin 11 keppiä noin 50 metrin välein. Pari suoraa kulmaa, muuten kuljin normaaliin metsässätarpomistyyliin. Rokille toisellee puolelle tietä selvästi kuivempaan metsään, jossa oli aika paljon puitten kaadosta jäänyt oksia sun muuta roipetta. Pituus 400 metriä, 11 keppiä noin 40 metrin välein, lähinnä kaarteita ja koitin tehdä melkein pallonmuotoisen jälen niin,ettei Ronspu saa ilmavainua ja oikastahuitase. Jäljet vanhenivat ehkä kolmisen varttia eli meidän pienen kävelyn ajan.
Pippa oli loistava, hieno jana, jonka jälkeen heti pian eka keppi "palkaksi". Wisp vetää puuskutti jälkeä pitkin ku juna raiteilla. :o) Se veti järkevästi ja vain yhdessä kulmassa pikkasen piti keskittyä etsimään ja varmistamaan. Yksi koivuinen keppi jäi, vaikka Pip melkein talloi sen, muuten nousivat vakuuttavasti. :o) Erinomaista nenätyötä!
Rokin jäljestystyyli on puoliarrogantti. Portsun mielestä kuonon laskeminen maahan kertoo heikkoudesta ja huonosta hajuaistista. Siispä ilmavainulla mentiin, koko ajan oltiin ainakin melkein jäljen päällä ja ainakin kuvittelen osanneeni tulkita poroisen jälestämistä. Yksi koivuinen keppi jäi nostamatta, huomasin ite sen. Lisäksi sellaisella kohtaa olis pitänyt olla keppi, jossa melkein mun askeleet näkyi, vaan eipä ollut keppiä missään. Oma moka oli unohtaa, mihin jälki loppuu ja palkkasin ja otin valjaan Rompsulta pois jo kymmenennen kepukan jälkeen. Rokki ei jälestänyt, mutta sattumoisin huomasi viimeisen kepin. :o) Vieraaseen metsään vieraan tekemälle jäljelle en Ronspun kanssa uskaltaisi mennä, mutta tällä meidän tyylillä kun tehdään, niin ihan hirmuisesti porostin nauttii nenätyöstä. :oD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti