Ensin poroinen kohtasi fiskarsit:
Ja seuraava uhri oli aussinderi:
Mun mielestä koirusista tuli eri hienot! :o)
Mun tekemisistä mainittakoon vielä ilmiömäisen hyvien koirankeksien leipominen. :o) Joku kysyi facebookissa ohjetta ja tuolleen sen lyhensin:
Noin-ohje. 3dl kaurahiutaleita, 2dl täysjyväspeltjauhoa, 2 munaa, 100g juustoraastetta, 250g broiskun paistijauhelihaa, 0,5dl vettä, pikkusen suolaa. Kaikki sekaisin, painelin vajaan sentin paksuiseksi levyksi ja siitä taikinapyörällä sopiviksi paloiksi. Taikina vetelähkö, ei kannata nuukailla jauhojen kanssa, että saa tehtyä. Palaset pellille ja uuniin 175 asteeseen reiluks puoleks tunniks. Sitten uuni pois päältä ja saa kuivua vielä pari tuntia uunissa. Kuvittelen, että säilyis pari viikkoa, mut säilytettävä "ilmavasti".
Seuraavaksi aion leipasta hurttiksille aidon ohjeen mukaan. Kaikki raaka-aineet on jo hankittuna. Alkuperäinen koirankeksiohje on pienestä kirjasesta "Leivo koirallesi"
Palkkiokeksit (n 35 keksiä)
100 g täysjyvävehnäjauhoa
100 g karkeita kaurahiutaleita
2 rkl kauraleseitä
2 munaa
75 g parmesaaniraastetta
75 g pieneksi kuutioitua kinkkua
1 dl vettä
Vaivaa kaikki ainekset veden kanssa notkeaksi taikinaksi. Anna taikinan tekeytyä peitettynä noin 30 minuuttia.
Lämmitä uuni valmiiksi 180 asteeseen. Levitä leivinpaperi uunipellille.
Kauli taikina leivitetyllä työtasolla noin 1 cm paksuksi ja leikkaa 3 x 5 cm:n paloiksi. Siirrä palat uunipellille ja paista 25 minuuttia. Sammuta uuni ja anna keksien kovettua uunissa vielä 2 tuntia. Säilytä keksit paperi- tai pellavapusseissa. Ne säilyvät noin 4 viikkoa.
Mitä koiraset sitten ovat tehneet. Olen suurelta osin antanut niitten aamuruuat kongeista tai Caninen Genius Leojen sisältä. Lenkkeilty ollaan kovasti paljon, nautinnollista, ettei oo liian kuuma. (Pip nyt makaa ja nukkuu auringossa, välillä vaan tulee silityttämään tulikuumaa turkkiaan mulla.) Metsässä tehdään tarkkuusetsintää, esine-etsintää ja pudotettua. Rokki on kohtuullisesti pysynyt likellä, ihan viime päivinä ottanut pientä pesäeroa meihin. Tokosteltu ollaan laiskasti.
Rokilla on agitauko, mutta mulla ei. Olin kuivaharjoittelemassa Hossun kentällä, kun tuula näytti tuoreen Suomen mestarin opissa oppimiaan juttuja. Jesh, aivan upeutta. :oD)
Uimakausi korkattiin Pippiksen kanssa vesihiihtäjäin rannassa reilu viikko sitten. Aluksi tuntui liian kylmältä, huohotin kun en saanut normisti hengitettyä ja Pip kitisi. Mutta mepä turruttiin ja urheasti uitiin 10 minuuttia! :oD Kesti pari tuntia sen jälkeen, että lämpesi, mutta uiminen on sen väärttiä. :o) Kunpa tuo auto nyt pysyisi kunnossa, niin uimaharraste vois jatkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti