Nyt koeajetaan rajusti Rokin uutta kiristyspaitaa. :o) Eilen meinas multa päästä kirosana, ku tajusin ulkoa kuuluvan venetsialaisilotulitusta. Onneks tuli mieleen panna portsulle paita päälle ja se rauhoittuikin. Ehkä se rauhoittui paidasta, ehkä mun läsnäolosta ja omasta rauhallisuudesta, ehkä suljetuista verhoista, mutta joka tapauksessa se meni mun likelle koirankiepille makaamaan ja jopa pisti rauhallisesti leuan maahan. Ilotulitteita ei onneksi ollut hirveästi.Muutamaa tuntia myöhemmin pyysin sen takapihalle virtsimään, ensin epäilytti, mutta sitten se virtsi ihan normisti ja palasi sisään häntä komeasti pystyssä.
Tänään käytiin siis Noormarkussa agikisoissa. Puin Ponskulle paidan päälle hotellin pihassa, josta otettiin Tuula kyytiin. Aion vastakin pistää paidan päälle vasta ihan autossa, jottei se ala pienissä koiranaivoissa tarkoittaa autoon joutumista ja huonoa oloa. Olin toki myös dappisuihkuttanut takapenkin. Matka meni rauhallisesti, ihan loppumatkasta Rok alkoi hengittää suu auki, ja se olisi muuttunut läähätykseksi, jos olis ollut pitempi matka. Takas tullessa unohdin koko paidan. Roksu oli ku kuumissaan ja läähätti, tosin suht siedettävästi vielä. Tankkasin Mikkolan Prisman luona ja puin paidan silloin poroiselle. Samaan syssyyn hain sille kaupasta jätskin. Poju rauhoittui, hengitti suu kiinni. Miksi? Loppumatka tuttua tietä, jätski viilensi tai kenties paidan puristus rauhoitti, en tiedä.
Jatkamme paidan käyttöä eli eläinkoetta, jolla toivottavasti saadaan Pomppiksen autostressi edes hiukan hallintaan. :o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti